Kolmen sekunnin sääntö - onko videon pituudella väliä? 🎥

Videoiden optimaalisesta pituudesta väitteleminen on ollut alkuvuoden 2019 kuumin markkinointitrendi. Samaan aikaan viraaliksi nousevat ne videot, joissa ensisijainen huomio ei edes keskity pituuteen – vaan sisältöön. 

Videoiden optimaalisesta pituudesta väitteleminen on ollut alkuvuoden 2019 kuumin markkinointitrendi.

Yleisin, ulkoa opeteltu näkemys on ollut, ettei videoiden pituuden tulisi ylittää kahta minuuttia.  Faktat tulee myös lyödä tiskiin ensimmäisen kolmen sekunnin aikana, ennen kuin katsoja kaikkoaa.

Täytyy ihailla sitä ylpeyttä ja itseluottamusta mikä sisältyy oletukseen, ettei kukaan halua katsoa tekemääni videota kolmea sekuntia pidempään. Toki oletus saattaa osua oikeaan, jos viestin kärki on palvelemisen sijaan myynnissä.

Tällöin videon luokitteleminen spämmiksi ei vaadi sitä kolmeakaan sekuntia. ⏰

Koska ihana internet ja rajaton määrä tietoa, löytyy lähes kaikille videopituuksille myös omat puoltavat tutkimuksensa. Dataa pystytään kaivamaan jokaisen omia tarkoitusperiä varten. Debatti on loputon ja trendit muuttuvat argumenttien välissä.

Samaan aikaan viraaliksi nousevat ne videot, joissa ensisijainen huomio ei edes keskity pituuteen – vaan sisältöön.

Video ei ole artikkeli jota selataan ja silmäillään, kunnes päätetään, onko se lukemisen arvoinen. Videon osa on raaempi: jos ei nappaa, katsominen jätetään kesken. Paljon hoettu kolmen sekunnin sääntö perustuu juuri tähän.

Pieleen mennään kuitenkin, jos oletuksena on, että katsoja on kiinnostunut siitä, kuka tarjoaa ja mitä tarjoaa. Vastauksen sijaan, hänelle tulee esittää kysymys. Osoitus siitä, että olet ollut heidän asemassaan, että ymmärrät miksi he kaipaavat vastausta (joka löytyy tietysti takataskustasi).

Tarvitsetko apua videotuotannoissa

Koska markkinointi on ensisijaisesti opettamista, ei videon alku (ne kriittiset ja pelottavat kolme sekuntia) voi viestiä sitä, että haluat asiakkaan ostavan sinulta. Sen sijaan, alun tulee luvata se, että sinulla on ymmärrys hänen ongelmaansa ja empatiaa sen ratkaisemiseksi.

Ja koska kukapa kissan hännän nostaisi, ellei koira itse: tässä esimerkkinä tuottamamme videosarja Stella Kotipalveluille, jossa asiakkaita lähestyttiin juurikin ongelmasta käsin.

Mitä tapahtui?

 Yli 700 000 katselukertaa YouTubessa.

 Parhaimmillaan jopa 40% kaikista katsojista päätti katsoa videon loppuun saakka. Tämä siitäkin huolimatta, että ensimmäiseen kolmeen sekuntiin ei esitelty ratkaisua tai läiskitty logoa ruutuun.

✨ Facebookin tavoittavuus oli yli 500 000 silmäparia ja keskustelu videoiden ympärillä kävi aktiivisena. Monella ihmisillä tuntui olevan samanlaisia pulmia, jotka Stella tunnisti ja tarjosi, yhdessä tuottamiemme vinkkivideoiden kautta, kohderyhmälleen apua ongelmaan.

Videomarkkinoinnissa ja liikkuvassa kuvassa on rajoituksia ja kehotuksia pilvin pimein. Eri käyttötarkoitukset ja julkaisualustat sanelevat lukuisia ehtoja ja ehdotuksia sille, minkälaista videota kannattaa lähteä toteuttamaan.

Luota silti, kun totean, että pituuden sijasta keskity ensisijaisesti sisältöön ja laatuun.

Teet sillä palveluksen itsellesi, asiakkaillesi, sekä kaikille meille jotka yritämme suunnistaa yhdentekevien spämmivideoiden loputtomassa viidakossa.

Tutustu tuottamiimme videoihin Vimeossa

Picture of Harri-Pekka Pietikäinen

Harri-Pekka Pietikäinen

harri-pekka.pietikainen@otava.fi

Kirjoittaja on Otavamedia OMA:n liikkuvan kuvan kaupallinen tuottaja, jolle elämä on yhtä liikkuvaa kuvaa. Hän rakastaa kaikkea, mistä huokuu aitoa välittämistä ja rohkeutta.

Sisältömarkkinointi Videomainonta