Tuloksellinen henkilöstö­viestintä vaatii valintoja

Sisäisen viestinnän tavoitteisiin pääseminen vaatii monia valintoja: kenen äänellä puhutaan, missä kanavissa keskustellaan, nostetaanko epäkohtia. Kukin organisaatio luo oman tasapainonsa.

Työyhteisöviestinnän perustavoitteet ovat kohtalaisen universaaleja: sitouttaminen ja työyhteisöhengen vahvistaminen, suunnan, tavoitteiden ja arvojen viestiminen, haluttujen työtapojen edistäminen sekä muutosten läpivieminen.

Entä mitä muita merkittäviä tavoitteita omassa organisaatiossa löytyy? Ja ennen kaikkea: kuinka tavoitteisiin päästään?

Ainakin näitä asioita kannattaa ratkoa:

1. Ovatko kaikki tavoitteet yhtä tärkeitä, ovatko ne yhtä tärkeitä kaikille henkilöstöryhmille ja kaikkina aikoina? Pitääkö tavoitteita kohdentaa ja painottaa jollain tavalla?

2. Kuinka tavoittaa eri kohderyhmät? Intranet on kätevä ja nopea, mutta entä he, joiden työssä tietokone tai mobiili ei ole jokapäiväistä? Tavoittaako painettu henkilöstölehti? Toimiiko video? Monikanavaisuus on tämän päivän ratkaisu, mutta valintoja ja painotuksia senkin toteuttaminen vaatii.

3. Kenen äänellä puhutaan? Johto tietenkin asettaa tavoitteet – mutta viestitäänkö asiat johdon äänellä vai ehkäpä ruohonjuuritason kokemusten kautta? Sanelu ja ylhäältä kaataminen toimivat harvoin, mutta voiko ajatella tilanteita tai asioita, joissa suorapuheisuutta voi soveltaa?

4. Kuinka myönteisiä viestit ovat? Usko tulevaan, toivo ja tsemppihengen luominen ovat henkilöstöviestinnän keskeisiä tehtäviä. Realismi on kuitenkin muistettava. Asioiden kehittäminen ja uudistukset vaativat epäkohtien esiin nostamista ja uskallusta puhua arjen ongelmista.

5. Kuinka yrityksessä ja yrityksestä puhutaan? Yrityksen vastuulla on – meidän vastuullamme on? Puhetapa voi vaikuttaa siihen, kuinka ihmiset mieltävät itsensä osana kokonaisuutta. ”Johto arvioi tässä kohtaa väärin” voi kuitenkin olla parempi tapa ilmaista kuin ”Me kaikki teimme tällaisen virhearvion”. Vastuun kantaa joukkojen edessä se, kelle se kuuluu.

6. Edistääkö viestintä sitoutumista työpaikkaan? Voiko henkilöstö olla siitä ylpeä – ja jopa suositella sitä muille? Vai välittääkö viestien sävy pulinat pois -henkeä? Onko tässä työpaikassa merkitystä sillä, kuinka siitä puhutaan koti- ja kaveripiirissä?

Kun asiat on punnittu ja omalle organisaatiolle sopiva tasapaino on löydetty, viestintäkin on johdonmukaista ja uskottavaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaikka johtaminen on viestintää, vielä enemmän johtaminen on toimintaa. Jos toiminnassa ja teoissa on ongelmia, paraskaan sisäinen viestintä ei korjaa tilannetta.

Haluatko, että lähetämme kaikki Otavamedian ajankohtaiset blogit oman ja ostetun median rajattomista mahdollisuuksista suoraan sähköpostiisi?

Tilaa blogit sähköpostiisi

Picture of Diana Törnroos

Diana Törnroos

diana.tornroos@otava.fi

Diana Törnroos on Otavamedia OMAn asiakkuuspäällikkö, jonka mielestä henkilöstöviestinnän tulee olla vähintään yhtä tasokasta ja monipuolista kuin ulkoisen viestinnän. Mieluummin tasokkaampaa.

henkilöstöviestintä sisäinen viestintä Tavoitteet ja mittarit