5 yleisintä harhaluuloa somen tehottomuudesta – sorrutko näihin?

Vaikuttavan sosiaalisen median rakentaminen on yritykselle pitkäjänteinen prosessi, joka vaatii työtä mutta kannattaa. Listasimme 5 harhaluuloa, jotka istuvat yllättävän sitkeästi monessa some-vastaavassa – et kai sorru näihin?

Sosiaalisesta mediasta on lyhyessä ajassa muotoutunut keskeinen osa yritysten markkinointia, viestintää, myyntiä ja asiakaspalvelua. Jos sosiaalinen media vielä hetki sitten oli yrityksille tehokas väline kohderyhmien tavoittamiseen ilman välikäsiä, viimeisen vuoden aikana siitä on muotoutunut keino palvella ja ymmärtää omien kohderyhmien tarpeita entistä kokonaisvaltaisemmin.

Kylmä totuus on, ettei sosiaalinen media itsessään ole enää yhdenkään yrityksen kilpailuetu. Sen sijaan somessa on oltava – koska siellä asiakkaatkin ovat.

Suurin kompastuskivi yritysten ja organisaatioiden sosiaalisen median tekemisessä on se, ettei siihen edelleenkään suhtauduta tarpeeksi vakavasti. Liian usein törmään edelleen arkeen, jossa somea kohdellaan muista yrityksen toiminnoista irrallisena "pakollisena pahana", jossa yrityksen somekanaviin päivitetään korkeintaan viikon tarjoukset tai satunnaisia katsokaapas-kuinka-hauskaa-täällä-messuilla-on -kuvia. Tosiasiassa some kuitenkin vaatisi onnistuakseen suunnitelmallisuutta ja resursseja aivan samalla tavalla kuin muukin markkinointi ja viestintä.

Some tulisikin sitouttaa kiinteäksi osaksi yrityksen sisältöstrategiaa ja jokapäiväistä tekemistä. Monesti askel oikeaan suuntaan on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty – vai mitä sanot seuraavista harhaluuloista, joihin olen törmännyt viime aikoina?

# 1 "Emme panosta someen, koska emme tavoita siellä kohderyhmiämme"

Sosiaalisella medialla on tärkeä rooli yrityksen kohderyhmien tavoittamisessa ja palvelemisessa. Somea kannattaakin ajatella eräänlaisena tuulikaappina, jonka kautta asiasta kiinnostuneet ihmiset pääsevät halutessaan siirtymään yrityksen oman median kanaviin kuluttamaan sisältöä.

Ja tavoittamisen voimaa somessa ei voi liikaa korostaa: suurin osa suomalaisista käyttää sosiaalista mediaa ja määrä kasvaa jatkuvasti. Eniten somepalveluista tavoitetaan tietysti nuorempia kohderyhmiä, mutta esimerkiksi 55–64-vuotiaista suomalaisista jo reilu kolmannes käyttää Facebookia vähintään viikoittain.

💎 Yrityksen sosiaalista mediaa rakentaessa on aivan ensimmäiseksi tiedettävä, kenet halutaan tavoittaa ja missä kanavissa nuo kohderyhmät aikaansa viettävät. Käytä riittävästi aikaa ja resursseja kohderyhmäsi ja sen käyttämien some-kanavien selvittämiseen, etteivät someen varatut eurot ja minuutit mene turhaa harakoille.

Vaikka somekanavat lähentyvät ominaisuuksiltaan jatkuvasti toisiaan, eri kanavat profiloituvat edelleen vahvasti tiettyihin kohderyhmiin: Facebook on Suomessa ylivoimaisesti suosituin 2,5 miljoonalla käyttäjällään, mutta sinne ei kannata tuhlata aikaansa ja rahaansa, jos omat kohderyhmät löytyvät Snapchatista.

# 2 "Tarjoukset ja messukuvat riittävät somesisällöksi"

Somekanavat ovat henkilökohtaisia ja omavalintaisia medioita, joissa verkostoidumme vain sellaisten henkilöiden ja brändien kanssa, joiden kanssa itse haluamme. Siksi emme halua myöskään tulla keskeytetyksi tyrkyttävillä myyntipuheilla.

Tämä ei suinkaan tarkoita, ettemmekö olisi valmiita vastaanottamaan myös yritysten tuottamaa sisältöä, kunhan se on meille jollain tapaa relevanttia: hyödyllistä, viihdyttävää tai muuten sillä hetkellä ajankohtaista.

💎 Yksisuuntaisten ja hintavetoisten tarjousten tai aina samalta näyttävien messukuvien sijaan yritysten ja organisaatioiden tulisikin keskittyä jakamaan somessa sellaista sisältöä, joka tuottaa tavoitelluille kohderyhmille aidosti jonkinlaista lisäarvoa.

Tällaisia aidosti hyödyllisiä sisältöjä ovat vaikkapa blogikirjoitukset, jotka inspiroivat, herättävät ajatuksia tai auttavat ymmärtämään. Tai kiinnostavat henkilöhaastattelut, jotka tarjoavat vertaistukea tai saavat miettimään maailmaa uudesta näkökulmasta – tai how-to-videot, jotka konkreettisesti opastavat paremmaksi.

💎 Kannattaa miettiä, mitä sisällöillä halutaan saada aikaan: viihdyttävät lemmikkivideot keräävät varmasti katselukertoja, mutta eivät todennäköisesti sitouta katsojaa yrityksen pariin.

# 3 "Kun keräämme mahdollisimman paljon tykkääjiä, saamme enemmän ilmaista näkyvyyttä"

Somekanavat ovat alkaneet suosia yksityishenkilöiden tuottamaa sisältöä yritysten sisältöjen kustannuksella. Esimerkiksi Facebookissa vain muutama prosentti yrityksen tykkääjistä näkee julkaisun orgaanisesti ja laajemmasta näkyvyydestä on maksettava. 

💎 Facebook, Instagram, Twitter ja LinkedIn tarjoavat yritystileille maksullisia business-ominaisuuksia, joissa on mahdollista hyödyntää erittäin monipuolisia kohdennustyökaluja (suhteellisen edulliseen hintaan).

Voisikin sanoa, että sosiaalisesta mediasta on hyvää vauhtia tulossa yksi ostetun median kanava, jossa yritykset maksavat markkinointiveroa näkyvyydestään. Kilpailussa ei näin ratkaise seuraajien määrä, vaan oman kohderyhmän tunteminen sekä oikeanlaisten sisältöjen oikea-aikainen kohdentaminen heille.

💎 Orgaanistakin näkyvyyttä voi edelleen ansaita muutamalla niksillä: esimerkiksi yhteistyössä kumppaneiden tai oman toimialan vaikuttajien kanssa tuotetut sisällöt saavat laajempaa huomiota, kun mukana on useampi taho jakamassa sisältöjä omille verkostoilleen. Toinen hyvä keino on suosia reaktioita kerääviä sisältömuotoja (kuten livevideoita tai tapahtumasta paikan päältä viestimistä), jolloin näkyvyys paranee.

# 4 "Suljimme kommentoinnin, koska vältämme negatiivisia kommentteja"

Some on muuttanut palautekulttuurin julkiseksi, ja jostain kumman syystä sitä pelätään aivan liikaa. Päinvastoin, yleisöltä saatavasta tiedosta pitäisi ottaa kaikki hyöty irti!

Antamalla yleisölle mahdollisuuden vaikuttaa, osallistua ja antaa palautetta, opit tuntemaan yleisösi tarpeet paremmin, pystyt puuttumaan epäkohtiin paremmin ja toisaalta pääset vastaamaan niihin asioihin, jotka ovat kohderyhmillesi tärkeitä. Some on myös äärettömän tehokas väline mielipiteen kysymiseen suoraan yleisöltäsi.

Kommentoinnin ja osallistamisen näkökulmasta yleisön autenttisuuden merkitys korostuu: jos tavoitteena on ollut kerätä yritystilille mahdollisimman paljon tykkääjiä keinolla millä hyvänsä, yleisöstä on todennäköisesti tullut liian heterogeeninen saadaksesi siltä tuotteen tai palvelusi kehittämisen kannalta merkityksellistä palautetta.

Asiakaspalvelun siirtyminen sosiaaliseen mediaan ei koskaan ole yrityksen oma päätös – on asiakkaan valinta asioida somessa.

💎 Jos asiakkaasi haluaa ottaa yhteyttä esimerkiksi Facebookin tai Twitterin kautta, pidä huoli, että joku on häntä vastassa.

# 5 "Sori vaan, mutta some ei tuo meille mitään lisäarvoa eikä suoria ostajia"

Tämä väite pitää takuulla paikkansa, mikäli sosiaalisessa mediassa jaettu sisältö ei tue liiketoiminnallisia tavoitteitasi ja ole osa markkinointiviestinnän kokonaisuuttasi (ping ne messukuvat!).

Kaiken, mitä somessa jaat, tulisi perustua sisältöstrategiaasi. Monet yritykset kilpailevat markkinassa, jossa tuotteet tai palvelut, hinta ja saatavuus ovat hyvin samankaltaisia, ja kilpailuetua on silloin rakennettava muilla keinoin. Luomalla arvokasta sisältöä kohderyhmillesi luot väistämättä arvoa myös yrityksellesi.

💎 Tyytyväinen yleisö investoi ennen pitkää takaisin sitoutumalla, osallistumalla ja palaamalla sisältöjesi pariin uudelleen. Tämä synnyttää ensin top-of-mindia ja ennen pitkää myös asiakassuhteita.

Sosiaalinen media ei tee tätä kaikkea tietenkään yksin, mutta sen rooli kohderyhmien tavoittamisessa ja osallistamisessa on vailla vertaansa. Jokainen uusi tykkäys tai seuraaja on merkki siitä, että oikealla tiellä ollaan. Ja mikäli vielä satut saamaan rakentavaa palautetta, opit tekemään matkasta jatkossa entistäkin paremman.

PSSST – Luova somettaja ottaa sujuvasti haltuun myös mobiilin: alkuun pääset lataamalla alta ilmaisen Mobiilimainostajan kesäkirjamme!

New call-to-action

Strategiat ja konseptointi Some Kohdentaminen