Etätyö on arjen taikaa, tehdään siitä normi

Tietotyö yleistyy ja suorittavia tehtäviä tekee yhä harvempi. Jos kone vain kulkee mukana, yhä useampi voi työskennellä kotoa käsin. Pysyvätkö käytännöt perässä teidän työpaikallanne?

Pelkästään pääkaupunkiseudulla tehdään päivittäin yli miljoona työmatkaa. Tilastokeskuksen laskelmien mukaan yhteen tällaiseen työmatkaan kuluu keskimäärin 35 minuuttia. Yhteensä työhön matkustetaan siis tällä muutaman kaupungin alueella hurjat 583 000 tuntia päivässä – hyvin varovaisesti laskettuna 122 500 000 tuntia vuodessa. Tämän ajan tuottavuudesta ja miellyttävyydestä voidaan keskustella, eikä matkojen määrä ekologinenkaan ole. Työmatkoihin käytettyä aikaa saadaan hilattua alaspäin tehokkaasti, kun ihmiset työskentelevät esimerkiksi kotonaan – tekevät siis etätyötä.

Mittakaavahyötyjen lisäksi etätyö on henkilökohtainen aikasampo jokaiselle siihen ryhtyvälle: yksi etäpäivä taikoo omille puuhille keskimäärin reilun tunnin lisää aikaa kuin tyhjästä. En ole vielä tavannut sitä, jolle tämä ei olisi etu. Lisäksi etänä työn voi sovittaa paremmin muihin pakollisiin menoihin. Etäpäiviä eivät sekoita lakot eivätkä lumi-infernot.

Etätyö onnellistaa ja lisää tuottavuutta lohkaisematta kokonaistyöajasta hetkeäkään. Sen myötä monen työntekijän arki helpottuu, ja maailmakin pelastuu piirun verran. Kaikesta huolimatta etätyötä tekee säännöllisesti yhä vain osa niistä, joilla siihen olisi mahdollisuus. Määrä on kieltämättä moninkertaistunut vuodesta 1990, mutta normiksi on vielä matkaa. Mikä siis vetää asiantuntijan – minutkin – aamuruuhkaan viidesti viikossa? Miksi puhumme tietotyössäkin työstä ja etätyöstä, emme työstä ja lähityöstä?

Organisaatioissa etätyön edellytykset tuntuvat vaihtelevan suuresti. Somessani on heitä, joiden tärkeimmätkin ohjelmistot toimivat etänä vain periaatteessa, ja heitä, jotka työskentelevät kotonaan kaiken aikaa.

Suuressa kuvassa etätyö on monien tietotyöläistenkin työssä yhä poikkeus, kun toimistolla olo on sääntö. Taustalla on epäilemättä työkulttuuria ja tottumusta, joita on hankala muuttaa työn muutoksen tahdissa. Etäilyyn ryhtymistä voisi kuitenkin helpottaa kevyilläkin keinoilla, kuten keskittämällä sisäiset palaverit tietyille lähipäiville tai huolehtimalla, että kaikilla koneilla ja kaikissa tiloissa on toimintavalmiina tarvittava tekniikka videoneuvotteluihin.

Pientä vaivaa etätyön yleistymisestä varmasti on. On laadittava sääntöjä, mietittävä vastuuta ja vakuutuksia, ohjeistettava ja hankittava teknistä tukea. Sitten pitää vielä toivoa, että osaavat pitää ergonomiasta huolta siellä kotona.

Työyhteisön yhtenäisyydellekin kannattaa suoda ajatus tai pari, sillä kohtaamiset kyllä vähenevät. Sekään ei tosin ole pelkkä haitta: työmuistia tukkivia vaiheikkaita töitä teen mielelläni kotona juuri siksi, että mainioiden kollegoideni juttelukynnys on skypessä korkeampi kuin samassa huoneessa.

Minua onkin lykästänyt, sillä meillä tekniikka pelaa, etämahdollisuus on sovittu ja sitä on lupa hyödyntää. Tiedotankin johtoporrasta tässä jo ennakkoon: tarttunen jatkossa etätyötilaisuuteen yhä useammin, sillä meinaan tietenkin käyttää myös vuorokauden 16,5 työajan ulkopuolista tuntiani mahdollisimman viisaasti.

Lue lisää etätyön hyödyistä ja haitoista Kansallisen etätyöpäivän verkkosivuilta ja testaa Työterveyslaitoksen sivuilla, sopiiko etätyö sinulle. 


Haluatko tilata kaikki Otavamedian ajankohtaiset blogit oman ja ostetun median rajattomista mahdollisuuksista suoraan sähköpostiisi?

Tilaa blogit sähköpostiisi

Picture of Salla Salokanto

Salla Salokanto

salla.salokanto@otava.fi

Kirjoittaja on Otavamedia OMAn mediakoordinaattori, joka ajattelee aikaa tetriksenä.